Maanteiden korjausvelkaa täytyy pienentää

YKSI AKT:N LINJAAMISTA eduskuntavaalitavoitteista on maanteiden korjausvelan pienentäminen. Liiton mukaan tarvitaan pitkäaikainen tavoiteohjelma tieverkon korjausvelan pienentämiseksi ja tieverkon kunnon selkeäksi parantamiseksi.

Suomalaisten maanteiden yleinen kunto on huonontunut erittäin huolestuttavalla vauhdilla. Maanteiden korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvuaan. Rahoitustaso on entistä alhaisempi ja kustannustaso vastaavasti on noussut voimakkaasti. Kesäkuussa 2022 korjausvelka oli noin 1,6 miljardia euroa. Koko valtion väyläverkon korjausvelasta noin 54 prosenttia kohdistuu tieverkolle.

Tilanteen korjaamiseksi, maanteiden kehittämisrahoitusta on kohdistettava ensisijaisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten, työmatkaliikenteen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kohdentaminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että alempitasoiseen tieverkkoon ei enää ole varaa tehdä korjauksia ja parannuksia. Tieverkon talvihoidon tason varmistaminen sekä talvihoitomenetelmien kehittäminen ja tehostaminen ovat tärkeitä. Syynä tähän on se, että raskaan liikenteen kaluston mitat ja massat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, joka kuluttaa tieverkkoa entistä enemmän.

Valtakunnallisen raskaan liikenteen taukopaikka- ja siirtokuormausalueverkon kehittämisen suunnitelman laatiminen yhteistyössä valtion toimijoiden, kuntien ja yritysten kanssa on saatava liikkeelle. Samoin reaaliaikaisen informaatiojärjestelmän kehittäminen.

Kestävään liikenteeseen panostetaan kaupungeissa, mutta myös haja-asuttujen maakunta-alueiden liikenteellinen saavutettavuus on huomioitava riittävällä tavalla. Raideverkosto ei tule koskaan korvaamaan nykyistä maantieverkkoa siinä määrin, että se olisi tulevaisuudessa todellinen vaihtoehto liikkumiseen harvaan asutuilla alueilla.

Vuoden 2021 alussa väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli noin 2,9 miljardia euroa. Siitä maanteille kohdistui 1,5 miljardia euroa, rautateille 1,3 miljardia euroa ja vesiväyliin 35 miljoonaa euroa.